Piikaränni on tavallistakin täydempänä edestakaisin vaeltavia teini-ikäisiä. Onhan Porin kaupungin 400-vuotissyntymäpäivä. Kuljeskelen tuttujen koulukavereiden kanssa. Entisen luokkakaverini ympärillä on suuri joukko kuuntelemassa hänen huulenheittoaan. Päätän liittyä joukkoon. Pian meitä on kaksi huulenheittäjää. Menemme Raatihuoneelle kuuntelemaan juhlallisuuksia sitten jokirantaan katsomaan jäälle pystytettyä ilotulitusta. Elinikäinen ystävyys on solmittu.
Minulla oli tarkat kotiintuloajat, joita myös noudatin. Ensin oli tultava illan pimennettyä, sitten yhdeksäksi, sitten kello kymmeneksi. Porin 400-vuotisiltana tuo käytäntö murtui.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti